Arkisto

Raija Tuohi

Turun Jyryn voimistelujaoston ahkera jumppari.

Kuka olet?

Olen 72-vuotias eläkeläinen Kuuvuoren rinteeltä. Jäin eläkkeelle v 2015 Turun ammattikorkeakoulusta opetettuani 36 vuotta matematiikkaa insinööriopiskelijoille.

Miten ja milloin päädyit harrastamaan Jyrylle?

Olen kai lähes 30 vuotta jumpannut Jyryllä. Muutettuani Nummenmäelle jatkoin käymistä vanhoissa jumppapaikoissani, joihin piti ajella autolla. Se ei tuntunut järkevältä ja jostain, ehkä lehti-ilmoituksesta, sain tietoa kävelymatkan päässä olevista jumppamahdollisuuksista. Kun sitten Jyryllä alkuun pääsin, en ole muualla jumpassa käynytkään.

Millä kaikilla tunneilla käyt ja kuinka monta kertaa viikossa?

Käyn jumpassa 4-5 kertaa viikossa. Tänä syksynä olen käynyt maanantaisin kuntojumpassa (Hanttari), tiistaisin Suomijumpassa, keskiviikkoisin on ollut vuorossa lihaskunto ja liikkuvuus, torstaisin kuntojumppa ja sunnuntaisin step.

Entä onko joku tunneista sinun suosikkisi?

Kaikki jumpat ovat hyviä (myös ne joissa en nyt tänä syksynä ole käynyt). Aikaisemmin olen kyllä muissakin jumpissa käynyt. On hyvä, että on erilaisia jumppatunteja ja voi oman aikataulun mukaan valita.

Lempi jumppaliike?

Vaikea on valita suosikkiliikettä jumpassa. Sen verran olen jumpannut, etten hermoile, jos puhutaan askelkyykystä, mittarimadosta tai lankutuksesta.

Mitä muuta elämääsi kuuluu jumpalla käynnin lisäksi?

Jumpan lisäksi käyn kävelylenkeillä kahden ystäväni kanssa kerran viikossa (kummankin kanssa erikseen). Siinä saa samalla kuulumiset vaihdettua.

Vapaaehtoistyönä opetan matematiikkaa nuorille. Vamos Turku koordinoi tätä toimintaa.

Tyttären poikien kanssa aika kuluu myös rattoisasti.

Mikä on parasta Jyryssä?

Jyryn jumpat ovat lähellä ja niitä on mukavan paljon. Ohjaajat ovat iloisia ja osaavia. Tuntuu siltä, että koko ajan toiminta kehittyy ja monipuolistuu.

Haluatko sanoa/kertoa jotain muuta?

Korona opetti hyvin paljon asioita, esimerkiksi sen, että yksin kotona jumppaaminen ei ole helppoa. Ryhmän antama tsemppi on tärkeää, eikä ainoastaan jumpalle vaan muullakin tavalla. Lyhyet vaatteiden vaihdon ja jumpan odotuksen aikaiset juttelut ovat myös tärkeitä.

Lopuksi haluan suuresti kiittää Jyryn aktiivisia toimijoita, jotka jaksavat Jyryn toimintaa ylläpitää ja kehittää.

Henna Viljanen

Turun Jyryn voimistelujaoston harrastepäällikkö sekä hankekoordinaattori hankkeessa Harrastuskausikortti - Liikuntaa yli lajirajojen

Haastattelu on julkaistu jäsentiedote Kärrynpyörässä helmikuussa 2021.

Nimi ja ikä: Henna Viljanen, 22 vuotta

Oma tausta ja nykyhetki Jyryssä:

Olen aloittanut vuonna 2017 Turun Jyryllä liikunnanohjaajana. Samana vuonna valmistuin Suomen Urheiluopistolta, jossa suoritin Liikunnanohjauksen perustutkinnon ja muutin Turkuun. Olen ohjannut monipuolisesti taaperoryhmiä sekä lasten, nuorten ja aikuisten ryhmiä. Viime marraskuussa aloitin hankekoordinaattorina Harrastuskausikortti- liikuntaa yli lajirajojen! -hankkeessa ja tammikuussa myös harrastepäällikkönä.

Oma urheilutausta

Oma lajini on ampumaurheilu, jota olen harrastanut jo 12 vuoden ajan. Tällä hetkellä kuulun Suomen maajoukkueeseen ja kilpailen sekä harjoittelen tavoitteellisesti kohti Olympialaisia 2024.

Parasta seuratoiminnassa

Olen kuulunut urheiluseuroihin 10-vuotiaasta asti. Monet hyvistä ystävistäni olen tavannut urheiluseurojen kautta. Lapsuudesta tulee monta seuramuistoa mieleen ja parasta seuroissa onkin mielestäni saman henkinen fiilis sekä yhteishenki.

Mitä muuta elämääsi kuuluu Jyryn lisäksi

Elämääni kuulu Jyryn lisäksi suuressa osassa urheilu, tähän menee suurin osa vapaa-ajastani. Lempivuodenaika on talvi ja olenkin nauttinut todella paljon tänä vuonna, kun on ollut kunnolla lunta ja kirpeitä pakkasia. Ulkoilen, hiihdän, luistelen ja laskettelen paljon talvisin. Tykkään myös viettää paljon aikaa perheen, läheisten sekä ystävien kanssa.

Paras urheilumuistoni

Paras seuramuisto on junioriajoiltani, kun olimme Turussa Kultahippu-kilpailuissa (ampumaurheilun alle 14-vuotiaiden suomenmestaruuskilpailut). Siellä yhtenä lajina on joukkuekilpailu, jossa jokainen joukkueen jäsen tekee suorituksen vuorollaan. Yllätimme itsemme ja kaikki muut sijoittumalla kolmanneksi kilpailussa. Muistona jäi todella hyvä kilpailumeininki ja joukkueen yhteishenki, jonka voimin onnistuimme niin hyvään suoritukseen.

Nimi ja ikä: Heidi Tattinen, 26 v.

Urheilu-/seuratausta ja koulutus:

Olen harrastanut lentopalloa 8-vuotiaasta asti ja olenkin ollut lapsesta asti mukana harrastajana urheiluseuratoiminnassa. Lukion jälkeen lähdin opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon liikunnan yhteiskuntatieteitä, jossa koulutetaan liikunnan ja vapaa-ajan asiantuntijoita. Liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutuksen myötä osaan kytkeä liikunnan ja urheilun laajemmin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Opintojen kautta innostuin lähtemään mukaan myös urheiluseuran hallitustyöskentelyyn ja sillä tiellä olen edelleen.

Opiskeluvuosien aikana olen myös ohjannut yleisurheilua ja lentopalloa pienimmille lajin alkajille. Lasten ja nuorten liikunnan edistäminen ja liikunnalliseen elämäntapaan kasvattaminen onkin erityisen lähellä sydäntäni. Urheiluseuratoiminnan lisäksi omaan kokemusta myös liikuntapaikkasuunnittelusta, urheiluorganisaatioiden ympäristöhallinnasta sekä viestinnän parista.

Mikä on parasta seuratoiminnassa?

Yhteisöllisyys. On hienoa nähdä, miten urheiluseurojen tausta- ja toimihenkilöt tekevät korvaamatonta työtä yhdessä ja yhteisten tavoitteiden saavuttamisen eteen. Urheiluseuratoiminnassa on parasta myös ne ihmiset, jotka olen pysyvästi saanut urheilun varrelta elämääni.

Mitä muuta elämääsi kuuluu tämän hankekoordinaattorin työn lisäksi?

Hankekoordinaattorin työn lisäksi nautin tällä hetkellä vapaa-ajasta liikkuen monipuolisesti ja ystävien sekä läheisteni kanssa aikaa viettäen. Lentopallo, beach volley, luonnossa liikkuminen ja avantouinti saunan kera ovat lempipuuhaani.

Parhaita urheilumuistojasi?

Paras urheilumuistoni on vuodelta 2004, kun pääsin osallistumaan ensimmäistä kertaa maailman suurimpaan lasten ja nuorten lentopalloturnaukseen Power Cupiin Rovaniemelle. Erityisesti yli 1500 kilometrin bussimatkat joukkueen kesken ovat jääneet vahvasti tuolta reissulta mieleeni. Lähes samanlaiseen fiilikseen pääsin reilu vuosi sitten, kun matkasimme Turusta Rovaniemelle Revontuliturnaukseen sen hetkisen joukkueeni kanssa. Pitkät turnausmatkat ovat siis mieleeni!

Mitä odotat tulevalta Harrastuskausikortti-hankevuodelta?

Tavoitteena on, että hankkeen toimintaan osallistuvien lasten keskuudessa syntyisi ilo ja innostus liikunnan harrastamista kohtaan. Lisäksi toivon, että Turun alueen urheiluseurat lähtisivät avoimin mielin kehittämään seurojen ja eri lajien välistä yhteistyötä.

Nimi ja ikä: Anna Rautee 20v

Oma tausta ja vastuutehtävät Jyryssä:

Olen aloittanut voimistelu-urani Turun Jyryssä 2005. Joukkueeni siirtyi myöhemmin Turun Pyrkivään jossa jatkoin voimistelu-uraani. Takaisin Jyrylle päädyin kesällä 2019, kun päätin jatkaa voimistelua Point-joukkueessa. Syksyllä hain valmennuspäällikön tehtävää ja aloitin tässä tehtävässä joulukuussa 2019.

Oma voimistelutausta:

Aloitin joukkuevoimistelun 6-vuotiaana Turun Jyryllä. Joukkueemme siirtyi muistaakseni kesällä 2008 Turun Pyrkivään, jossa voimistelin kolmessa eri joukkueessa kesään 2014 asti. Kauden 2014-2015 voimistelin CoCo Sportissa, sillä joukkueemme vaihtoi seuraa valmentajan perässä. Viimeisen SM-uran kauteni voimistelin Sanix Valens-joukkueessa ja lopetin aktiiviurani 2016 keväällä. Paluun kisamatolle tein 3 vuoden jälkeen syksyllä 2019, kun päätin jatkaa voimistelua Turun Jyryn Point joukkueessa.

Valmentanut olen kesästä 2016 Turun Pyrkivällä, pääasiassa 10-14 vuotiaita voimistelijoita. Kaudella 2019-20 olen toiminut vastuuvalmentajana Sydea-joukkueessa sekä valmentajana Lahjan Tyttöjen ja Turun Pyrkivän yhteistyöjoukkueessa SV Valorissa.

Parasta joukkuevoimistelussa: Joukkuevoimistelu on ollut osa minun elämääni 6-vuotiaasta asti ja sen jälkeen ei ole elämässäni ollut pienintäkään hetkeä ilman voimistelua. Joukkuevoimistelu on kaunis laji, jossa on aina mahdollista oppia uutta. Laji kehittyy kovaa vauhtia ja vaatii kehittymisen halua niin urheilijalta kuin valmentajaltakin. Olen itse saanut kokea 14 vuoden aikana aivan upeita kokemuksia, joita en vaihtaisi mihinkään. Tämä laji on vienyt minut mennessään, enkä usko että se päästää minusta kauhean helposti irti!

Mitä muuta elämääsi kuuluu voimistelun lisäksi: Voimistelun lisäksi teen paljon luokanopettajan sijaisuuksia ja toivottavasti pääsen tulevaisuudessa opiskelemaan kyseiseen ammattiin. Vapaa-ajallani näen ystäviäni sekä vietän paljon aikaa perheen ja sukulaisten kanssa.

Parhaita voimistelumuistoja: Parhaita muistoja voimistelu-uraltani ovat varmasti kansainväliset kilpailut ulkomailla niin voimistelijana kuin valmentajanakin. Parhaiten mieleen ovat tietenkin jääneet myös onnistumiset, etenkin omien voimistelijoiden. On upeaa huomata voimistelijan kasvoilta onnistuminen ja kuinka paljon iloa se antaakaan urheilijalle!

Nimi ja ikä: Renita 18v

Oma tausta ja vastuutehtävät Jyryssä: Aloitin Jyryssä vuoden 2015 lopussa silloisen Relevé- starajoukkueen apuvalmentajana. Pian joukkue jakautui ja jatkoin Point Minien valmentajana. Vuoden 2018 alussa minusta tuli joukkueen vastuuvalmentaja ja edelleen valmennan samoja tyttöjä kuin melkein neljä vuotta sitten, mutta tällä hetkellä joukkue kantaa nimeä Relevé Minit.

Oma voimistelutausta:
Aloitin voimistelun jo 4-vuotiaana satujumpassa, josta jatkoin joukkuevoimisteluun. Olen kaiken kaikkiaan voimistellut kolmessa eri voimisteluseurassa ja viime syksynä aloitin yhdessä ystävieni kanssa naisten harrastejoukkue Pointin Jyrylle. Tänä vuonna voimisteluvuosia tulee täyteen 15.

Parasta voimistelussa: Parasta voimistelussa on sen kauneus ja esteettisyys. Lisäksi mahtavaa on sen tuomat kokemukset, ystävät ja terveelliset elämäntavat. Valmentamisessa parasta on nähdä voimistelijoiden kehittyvän ja oppivan uusia taitoja. Myös koreografioiden tekeminen on huippua!

Mitä muuta elämääsi kuuluu valmentamisen lisäksi: Valmentamisen lisäksi käyn töissä sekä opiskelen. Vapaa-ajalla voimistelen itse sekä vietän aikaa ystävieni ja perheeni kanssa.

Parhaita voimistelumuistoja: Parhaita muistoja voimistelu-urani varrelta ovat ehdottomasti kaikki kisareissut kauemmaksi. Odotan innolla, että pääsen kokemaan niitä vielä lisää myös valmentajan roolissa.

Nimi ja ikä: Nea, 20 v

Oma tarinani Jyryläisenä: Siirryin voimistelemaan Jyryyn vanhan joukkueeni hajottua kesällä 2014. Samaan aikaan perustettiin Cowahit jr -joukkue, jossa olen voimistellut siitä asti. Valmentamisen aloitin Cifioissa jouluna 2015, ja joulusta 2016 olen toiminut Flex Kidsin vastuuvalmentajana ja Kids-ikäkauden ikäkausivalmentajana. Olen myös mukana voimistelujaostossa.

Oma voimistelutausta: Aloitin oman jumppaurani 3-vuotiaana joukkuevoimistelun alkeisryhmässä Turun Urheiluliitossa, ja ehdin voimistella siellä yhteensä 12 vuotta Viviat ja Xonox -joukkueissa ennen siirtymistäni Jyryyn.

Parasta valmentamisessa on nähdä tyttöjen into, edistyminen ja lajirakkaus, ja auttaa heitä matkallaan kohti omia voimistelu-unelmia.

Parasta itse joukkuevoimistelussa on arkiharjoittelu - yhdessä tekeminen, itsensä haastaminen ja se, että treenisalilla voi keskittyä vain treenaamiseen ja unohtaa muun. Ja kyllähän se kisafiilis on ihan parasta, eikä tähän lajiin kyllästy ikinä!

Elämäni Jyryn ulkopuolella: Jyryn ja voimistelun lisäksi opiskelen biotekniikan diplomi-insinööriksi Turun Yliopistossa.

Parhaisiin voimistelumuistoihini kuuluvat onnenkyyneleet omien valmennettavien kasvoilla onnistuneen suorituksen ja täytenä yllätyksenä tulleen ykköskategorian jälkeen – ne jäävät varmasti mieleeni ikuisesti. Kova kannustus kisoissa ja tiukassa paikassa onnistuminen on mahtavaa, ja sellaiset hetket ovat niin ikään ihania muistoja.

Nimi ja ikä: Kati Tarkkonen, 41v

Oma tarinani jyryläisenä: Vuosien mittaa olen toiminut Jyryssä voimistelijana, valmentajana, vanhempana, kuntojumpparina ja voimistelujaostolaisena, eli seuratoiminnan monet puolet ovat tulleet tutuksi :). Tulin seuraan (noin) vuonna 1987 kun muutettuani Turkuun uusi paras kaverini (ja nykyinen kälyni) Taru houkutteli mukaan jumppatreeneihin, Marita Hellbergin valmentamaan joukkueeseen. Innostuin heti ja joukkueesta tuli iso ja tärkeä osa elämää kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Opiskelut veivät muualle, mutta palattuani Turkuun aloitin vanhan joukkuekaverin Saaran kanssa valmentamaan Pippurit-joukkuetta ja sen myötä kävin myös liiton valmentajakoulutuksia. Omien lasten synnyttyä joukkuevoimistelu jäi vähemmälle, ja ohjasin hetken aikuinen-lapsi jumppaa. Kun molemmat omat tytöt sitten innostuivat voimistelusta, lähdin mukaan uuden Kookaburrat-joukkueen valmennukseen, ja viimeisimpänä olin yhden kauden mukana vielä Point Minit joukkueessa. Valmennushommat lopetin 2016, jonka jälkeen aloitin voimistelujaostossa vanhemman roolissa. Vuoden 2018 alusaa sain kunnian aloittaa voimistelujaoston puheenjohtajana!

Parasta jyryläisenä: Ehdottomasti parasta on ihmiset jotka olen saanut voimistelun ja seuratyön kautta elämääni. Tähän kuuluvat sekä vanhat joukkuekaverit, valmentajakaverit ja jaostolaiset että valmennettavat ja kaikki jumppariäidit ja –isät, joihin olen saanut tutustua. Osasta on tullut elinikäisiä ystäviä ja nyt varsinkin viime vuosina muilta vanhemmilta saatu vertaistuki kuuluisia ruuhkavuosia elettäessä on kyllä kaiken strassien liimaamisten ja aikaisten aamuherätysten arvoista :)!

Itselleni merkityksellinen asia on myös olla mukana lasten liikuntakasvatusta ja sen kehittämistä. Mielekkäällä harrastuksella ja porukkaan kuulumisella on kauaskantoiset vaikutukset! Lisäksi tietysti liikunnallinen elämäntapa seuraa joka jumpparia :).

Elämäni Jyryn ulkopuolella: Perheeseeni kuuluu mies, kolme lasta ja kaksi kissaa. Muuten elämääni kuuluu tutkijan työ lääkekehityksen parissa, jalkapallo-joukkue ja muuta liikuntaa ehtimisen mukaan.

Parhaita Jyry-muistoja: Niitä on paljon! Voimistelu- ja valmentaja-ajoilta riittää muistoja joita yhä naureskellaan, kuten tuomaristoon lentäneet vanteet, ja monet kisa- ja leirireissut. Lisää on varmasti luvassa kun päästään pitkästä aikaa Gymnaestaradan estradille ;)

Liikuttava hetki oli, kun vuonna 2016 kuulin esikoiseni saaneen vuoden Jyrytär palkinnon, kun samalla omasta Jyrytär-palkinnostani tuli kuluneeksi 23 vuotta.

Jyryläinen esittäytyy - Arkisto

Raija Tuohi

Henna Viljanen

Heidi Tattinen

Anna Rautee

Renita Ristimäki

Nea Johansson

Kati Tarkkonen